Energiatehokkaat toimintatavat, vihreä sähkö ja materiaalien kierrätys ovat nousseet keskeiselle sijalle, kun Vehossa etsitään kestäviä ratkaisuja. Kolme veholaista kertoo, kuinka matka kohti ympäristön kannalta parempia valintoja jatkuu.
”Poikkeuksellista aikaa elämässä”, summaa Vehon kehitysjohtaja Kai Hammar itsensä ja monen muun tuntemukset kuluneista kuukausista. Vaikka koronauutisten hallitsemassa arjessa päivät tuntuvat välillä toistavan toisiaan, moni asia on harpannut eteenpäin.
Moni kuluttaja on huomannut, että vähempikin matkustaminen riittää. Kun liikkuminen painottuu lähelle, myös sähkökäyttöisten autojen käyttö toimii hyvin. Uusien hybridiautojen osuus Vehon myynnistä onkin noussut suureksi, ja entistä useammalla veholaisellakin on työsuhdeautona sellainen. Samalla sähköautojen latauspaikkoja on lisätty myös Vehon kiinteistöissä.
Autokantansa lisäksi Veho on sähköistänyt myös palveluitaan. Digitaalisten työkalujen yleistyessä keskusteluja voidaan käydä yhä paremmin myös etäyhteyksillä, ja huollon ja korjauksen yhteydessä tieto liikkuu sähköisesti monenlaisin keinoin. Kun fyysiset siirtymät vähenevät, aikaa säästyy ja ympäristö kiittää.
Kai Hammar uskoo, että osa koronan tuomista käyttäytymisen ja toimintatapojen muutoksista jää pysyviksi. ”Usein ajatellaan, että vihreisiin arvoihin panostaminen on yritykselle kuluerä, mutta todellisuudessa se tuo myös paljon säästöjä, kuten vaikkapa matkustamisen vähentyminen osoittaa. Samalla hyötyy koko planeetta.”
Suuria säästöjä pienin teoin
Vihreään jalanjälkeen on panostettu myös Vehon kiinteistöissä, joiden sähkö on ollut sataprosenttisesti uusiutuvaa jo muutaman vuoden ajan. Suurin kehitystyö on tehty energiankulutuksen vähentämisessä. Olipa kyse sähköstä, lämmityksestä tai vedestä, pienilläkin muutoksilla voidaan saada aikaan suuria tuloksia.
”Viime vuosina olemme investoineet energiatehokkuuteen vahvasti. Vanhemmissa kiinteistöissä on uusittu talotekniikkaa, muun muassa puhaltimia, ilmanvaihtokoneita, pumppuja ja valaistusta. Kun automaatio ja ohjaukset ovat kunnossa, kulutus putoaa selkeästi”, Vehon kiinteistöpäällikkö Markku Onnelainen sanoo.
Työ jatkuu. Valaistuksessa kasvatetaan ympäristöystävällisempien ledien osuutta, ja uusia ratkaisuja haetaan myös lämmityksessä: osa kiinteistöistä on siirtynyt maalämpöön, Vantaalla on mahdollisuus valita biolämpö ja Rovaniemellä lämmitetään pelleteillä.
Veho Airportin katolle asennettujen aurinkopaneelien luvut osoittavat, että panostus aurinkosähköön on kannattanut. Aurinkoenergiaa hyödynnetään myös Vehkalaan parhaillaan rakennettavassa hyötyajoneuvokeskuksessa. Uusissa kiinteistöhankkeissa vihreä jalanjälki näkyykin kiinteistön koko elinkaaressa suunnittelu- ja rakennusvaiheesta lähtien. Esimerkiksi puurakenteita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa yhä monipuolisemmin.
Asiakkaat arvostavat tekoja
Veho on rakentanut ympäristötyötään pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti. Ympäristötilinpäätöksessä seurataan muun muassa energiankäyttöä, jätteidenkäsittelyä ja hiilipäästöjä. Kehitystä ohjaa laatujohtoryhmä, joka edustaa monipuolisesti eri liiketoimintoja ja tuo muutokset arjen tasolle.
”Tärkeää on johdon esimerkki ja yhteinen sitoutuminen. Toimipisteiden Roskavisa ja Suurin pudottaja -haaste sekajätteen vähentämiseksi ovat esimerkkejä konkreettisista, mieleen jääneistä toimenpiteistä, jotka saivat aikaan muutosta”, Vehon HSEQ Manager Kirsti From kertoo.
Vastuullisuuskysymyksissä myös asiakkaat vaativat entistä enemmän. ”Meidän täytyy pysyä sanojemme takana ja näyttää, mitä olemme konkreettisesti tehneet”, From jatkaa.
Viime vuosina Vehossa onkin otettu tärkeitä askeleita esimerkiksi jätteenkäsittelyssä. Siirtyminen yhteen kumppaniin on yhtenäistänyt käytäntöjä, ja kiertotalous näkyy koko Vehossa kahvihuoneista huoltoon, pahvinkeräyksestä varaosien kierrättämiseen ja muovipuskurien lajitteluun.
Vaikka työtä on takana, valmista ei koskaan tule. Nyt ajankohtaisia kysymyksiä ovat muun muassa kemikaaliturvallisuus ja litiumakkujen turvallinen kierrätys.
Kirsti From ja Kai Hammar muistuttavat, että vihreämmät valinnat lähtevät jokaisesta veholaisesta. Onko korjaamon ovi auki kylmällä? Käytetäänkö työsuhdeautossa uusiutuvaa sähköä vai fossiilisia polttoaineita?
Hammar uskoo, että paras vaikutus saadaan, kun jokainen tekee vihreämpiä päätöksiä oman roolinsa kautta. ”Vehon vihreä jalanjälki toteutuu parhaiten, kun jokainen sovittaa vihreää kenkää jalkaansa itselleen sopivan kokoisena. Tavoitteena on, että toimintamme jättämä jälki eli kuorma ympäristölle on mahdollisimman pieni”, hän kiteyttää.
”Hyvä ohjenuora on: ’Ajattele globaalisti, tee paikallisesti.’ Emme voi vaikuttaa Kiinan tekemisiin, mutta omaan arkipäiväämme voimme. Veholla tämä asenne on omaksuttu hyvin”, Kirsti From sanoo.