Vehon historia

Veho täyttää 80 vuotta 2019

Kalevankatu

 

 

 

 

 

 

 

  

Alkanut vuosi 2019 on Vehon historian juhlavuosi, sillä yhtiön perustamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta. Veho Oy:n yhtiöjärjestys laadittiin tammikuussa 1939, mutta yhtiön juuret Suomessa yltävät jo vuoteen 1892. Tänään Veho on yksi suomalaisen autoalan merkittävistä toimijoista ja perinteilleen uskollisena edelleen suomalainen perheyritys.

Vehon historia Suomessa sai tavallaan alkunsa jo vuonna 1892, jolloin saksalainen teknikko Max Greuling muutti Tampereelle mukanaan vaimonsa ja seitsemän lasta. Tampereella Greuling toimi tulitikkutehtaan teknisenä johtajana. Perhe juurtui Suomeen ja Tampereelle niin hyvin, että ajatus muutosta takaisin Saksaan unohdettiin.

Greulingin perheen toinen poika Walter astui työelämään vuonna 1898. Hän siirtyi Mercantilen palvelukseen vuonna 1904, ja yhtiö muutti pääkonttorinsa Helsinkiin. Ensimmäisen maailmansodan vuodet edelleen saksalainen Greuling vietti Tukholmassa, mutta hän palasi mahdollisimman pian Suomeen ja sai maan kansalaisuuden 1919.

Mercedes-Benzille syntyy oma maahantuontiyhtiö

Sodan jälkeen Walter Greulingista kehittyi merkittävä teknisen kaupan ja teollisuuden vaikuttaja. Hän oli ostanut Mercantilen koko osakekannan ja toimi yhtiön johtokunnan puheenjohtajana aina kuolemaansa eli vuoteen 1944 saakka. Hän oli myös radiotehdas Helvar Oy:n pääomistaja. Greuling oli myös Suomen vanhimman autoliikkeen Oy Nikolajeff Ab:n suurin omistaja. Sergei Nikolajeff oli aloittanut autokaupan Helsingissä jo vuonna 1904.

Nikolajeff edusti amerikkalaisia General Motorsin sekä saksalaisen Mercedes-Benzin autoja. Kun erilaiset automerkit eivät enää 1930-luvun maailmanpoliittisessa tilanteessa sopineet saman katon alle, kypsyi ajatus kokonaan uuden, vain Mercedes-Benzin maahantuontiin keskittyvän yrityksen perustamisesta. Sen omistaisivat suurimmaksi osaksi samat osakkaat kuin Nikolajeffinkin.

Tulevan Oy Veho Ab:n yhtiöjärjestys laadittiin tammikuussa 1939. Nimi Veho löytyi latinan kielestä, jossa se tarkoittaa ”minä kuljetan”. Yhtiön perustava kokous pidettiin Hotelli Kämpissa 1.2.1939, ja kaupparekisteriin se ilmoitettiin 16.2.1939.

Perustamiskokoukseen ottivat osaa pankinjohtaja Göran Ehrnrooth, joka toimi sekä kokouksen puheenjohtajana että sihteerinä, sekä Hjalmar Krogius, joka sai kunnian olla perustamispöytäkirjan toinen allekirjoittaja. Ehrnrooth, Krogius ja saksalainen Rudolf Oeser omistivat kukin yhden uuden yhtiön osakkeen. Kokonaisosakemäärä oli 500, joista Ehrnrooth edusti valtakirjoilla 499 arvopaperia. Oeser valittiin Vehon hallitukseen, mutta hän erosi paikaltaan jo huhtikuussa. Göran Ehrnrooth toimi Vehon hallituksen puheenjohtajana vuoteen 1949 saakka.

Vehon alkuvuodet

Veholle elintärkeät suhteet Saksaan ja Oeseriin olivat syntyneet paljolti neiti Flora Maria ”Maja” Genetzin työn tuloksena. Hän oli Nikolajeff Oy:n varatoimitusjohtaja, kauppaneuvos ja monessa mielessä myös itsenäisen Vehon ”kummitäti”.

Yhtiö ja Mercedes-Benz esiintyivät näyttävästi Helsingin Messuhallissa (nyk. Kisahalli) maaliskuussa 1939 pidetyssä autonäyttelyssä, jonka yhdeksi vetonaulaksi oli saatu tehtaan esittelyauto Mercedes-Benz 540 K Cabriolet B. Näyttelyauto myös myytiin Suomeen eikä se enää palannut tehtaalle.

Jo maaliskuussa uusi yhtiö teki Daimler-Benzin kanssa vuoden loppuun saakka ulottuvan sopimuksen Mercedes-Benzin maahantuonnista. Daimler-Benz vahvisti sopimuksen 5.9.1939.

Vuonna 1939 kotimaan autokauppa oli jo elpynyt 1930-luvun lamavuosista, mutta autokanta oli edelleen vaatimaton. Vuotta ennen Vehon perustamista koko maassa oli yhteensä 27 788 henkilöautoa, 18 284 kuorma-autoa sekä 3021 linja-autoa. Vaikka koko Euroopan yllä leijui uuden suursodan uhka, suomalaisten tulevaisuudenuskoa nostivat vuonna 1940 tulossa olevat kesäolympialaiset sekä kaupan ja varsinkin puunjalostusteollisuuden elpyminen 1930-luvun loppuvuosina.

Veho aloitti kahden työntekijän voimin vuokralla Helsingissä Kalevankatu 4:ssä, jonne syntyi yksi aikansa upeimmista autoliikkeistä. Konttoria johti Martta Hiidenheimo, ja autoja myi Toivo Sirola. Melkein saman tien saatiin myös ensimmäinen piirimyyjä, Halldin, Vaasaan. Talvisodan syttymisestä huolimatta yhtiön ensimmäinen tilivuosi oli lopulta 600 019,70 markkaa voitollinen

Sodan jälkeinen laajentumisen aika

Jo 1950 Vehosta oli kuitenkin kehittynyt Suomen suurin autontuoja. Toisen maailmansodan jälkeen Veho alkoi tuoda maahan Austin-merkin kuorma- ja henkilöautoja sekä Kaiser-autoja Amerikasta takseiksi. Yrityksen toimitilat siirtyivät Tennispalatsin kulmaan, Fredrikinkatu 65:een. Ja olympiavuonna 1952 järjestettiin ensimmäinen sotien jälkeinen kansainvälinen autonäyttely Helsingissä, jossa Oy Veho Ab oli esillä suurella osastolla.

Ensimmäinen oma korjaamo avattiin Köydenpunojankadulle vuonna 1950. Tällöin koko Veholla on henkilökuntaa peräti 12. Tämä oli kuitenkin vain väliaikaista, kun vuonna 1953 yhtiö avasi uuden nykyaikaisen korjaamonsa Pitäjänmäellä.

1950-luvun lopussa Vehon pääkonttori muuttaa upouuteen Autotaloon Helsingin Kamppiin, ja Vehosta tulee Suomen suurin autojen maahantuoja. Tennispalatsin viereen nousseisiin tiloihin tulivat automyynnin ja pääkonttorin lisäksi myös varaosien keskusvarasto. Jo tällöin Tennispalatsin puoleisen Pohjantornin katolle nostettiin ikoninen Mercedes-Benzin johtotähti.

1960-luvun alku ja autokaupan vapautuminen merkitsivät Veholle uutta aikaa. Autot menivät kuin kuumille kiville. Ennen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen myynti oli tapahtunut piirimyyjien voimin, mutta marraskuussa 1964 Veho avasi ensimmäisen sivupisteensä Kouvolaan, jota seurasivat vielä samana vuonna Tampere ja Pori 1965 sekä Rauma 1966.

Veholla oli vahva jalansija takseissa 1960-luvulla, ja vuonna 1964 järjestettiin jo ensimmäinen Saksaan suuntautuva Taksirallikin, ja tämä perinne jatkuu edelleen tänä päivänä. Vuonna 1969 juhlittiin yrityksen 30-vuotista taivalta. Juhlavuonna oli mm. vietetty uuden Herttoniemen huoltokorjaamon avajaisia. Mercedes-Benz oli tuolloinkin Vehon kivijalka, mutta myös muiden edustettavien merkkien, Audin ja Austinin, panos liiketoimintaan oli huomattava.

Muutoksen tuulet puhaltavat vuosisadan loppuvuosikymmeninä

Merkkivalikoimassa tapahtui paljon muutoksia 70-luvulla. Audi poistui vuoden 1974 lopussa ja seuraavan vuoden alussa Vehon merkkien joukkoon liittyi BMW, mikä herätti epäilyksiä kahden suuren saksaisbrändin yhteiselosta. 1976 alkoi lisäksi Hondan maahantuonti, ja Veho nousikin tuona vuonna maan toiseksi suurimmaksi autojen maahantuojaksi. Vuoden 1975 ETYK-kokoukseen tuli käyttöön Vehon kautta lähes 30 Mercedes-Benziä.

80-luvun nousukausi sai maan autokaupan hurjaan nousuun ja Vehollakin oli useita ennätysvuosia. Vuonna 1989 Suomessa myytiin lähes 177 000 uutta henkilöautoa. 1990-luvun alkua leimasi kuitenkin lama, joka romahdutti automarkkinaa merkittävästi. Mainittakoon myös, että Veho ehti toimia muutaman vuoden 80- ja 90-luvun taitteessa myös Fiatin ja Alfa Romeon maahantuojana ja jälleenmyyjänä.

Niin henkilöauto- kuin hyötyajoneuvokauppakin virkosivat vuosikymmenen loppua kohden, ja vuonna 1998 Veho avasi Espoon Lommilaan uuden hyötyajoneuvokeskuksen. Citroënin maahantuonti ja myynti aloitettiin vuonna 1997. Vehon Olarin liike avattiin vuonna 1999.

Uudella vuosituhannella elämänsä kunnossa

2000-luvun alussa Hondan maahantuonti siirtyi Honda Finland Oy:lle, mutta myynti jatkui entiseen tapaan. Merkittävä uuden vuosituhannen virstanpylväs oli, kun Valmet Automotive alkoi valmistaa Mercedes-Benz A-sarjaa Uudenkaupungin autotehtaalla vuonna 2013. Vuonna 2017 alkoi myös GLC-maasturin valmistus, ja tehdas valmistaa vuodessa kuusinumeroisia määriä uusia Mercedes-Benzejä maailmanmarkkinoille.

Vehon hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan, Dieter Aminoffin, lausahdus 2000-luvun alusta sopii kuvaamaan myös Vehon ajatusmaailma tänä päivänä: ”Mercedes-Benzin tuoma arvomaailma ja imago ovat merkittäviä tekijöitä, mutta ilman niitä hyviä ihmisiä, jotka ovat vuosien varrella rakentaneet Vehoa yhä paremmaksi ja paremmaksi, se ei sitä olisi. Veho on ihanteellinen kombinaatio hyviä ihmisiä ja hyviä tuotteita, jotka tukevat toisiaan.”

Veho tänään

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Veho on suomalainen vuonna 1939 perustettu autokaupan yritys, joka toimii myös Ruotsissa ja Baltiassa. Vehon merkki- ja mallivalikoimasta löytyy jokaiselle ja jokaiseen tilanteeseen sopiva auto, huolto, varaosa tai autonvuokraus. Yrityksille Veho tarjoaa monipuoliset palvelut ja kuljetusratkaisut henkilöautoista raskaisiin kuorma-autoihin. Joskus auton omistaminen ei ole paras vaihtoehto. Silloin käytettävissä ovat Veho GO -liikkuvuuspalvelut.

Veho. Liikuttaa kestävästi.

 

Tekstin lähteinä on käytetty Vehon omaa arkistoa, Johtotähden matkassa – perheyhtiö Vehon tarina -filmiä, Johtotähti Suomen teillä -kirjaa sekä Fiude – sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa -kirjaa.